Artikkeli

Verensokeri ja diabetes: diagnoosi kertoo, missä olet nyt

Kun minulla todettiin tyypin 2 diabetes, pelästyin.

Mitä tämä tarkoittaa? Miten tästä selvitään? Joudunko syömään lääkkeitä loppuelämäni?

Sitten tapahtui jotain, mitä en ollut odottanut.

Diabeteshoitajalla kuulin, ettei minun tarvitsisi aloittaa mitään erityistä diabetesruokavaliota. Voisin syödä pitkälti kuten ennenkin ja verensokeria hoidettaisiin tarvittaessa lääkkeillä.

Olin helpottunut.

Olin kokeillut elämäni aikana jo niin monta dieettiä, etten todellakaan kaivannut enää yhtä uutta ruokavaliota.

Mutta vasta myöhemmin ymmärsin, että tuo helpotus oli minulle ansa.

Helpotus, joka osoittautui ansaksi

Minä kuulin saamani ohjeet niin, ettei minun oikeastaan tarvitsisi muuttaa mitään.

Voisin jatkaa vanhoilla tavoillani. Pysähtyä edelleen Mäkkäriin keikkamatkoilla ja syödä kuten olin tottunut.

Lääkkeet hoitaisivat loput.

Ja niin minä pitkälti teinkin.

Tässä on kuitenkin tärkeä ero, jonka ymmärsin vasta myöhemmin.

Lääkitys ei ollut ongelma. Ongelma oli se, että annoin lääkityksen tuoman turvallisuudentunteen korvata kiinnostukseni siihen, miksi olin alun perin päätynyt tähän tilanteeseen.

En pysähtynyt tutkimaan omaa ruokasuhdettani. En oikeastaan edes ymmärtänyt, kuinka paljon ravinto voisi vaikuttaa elimistöni toimintaan.

Ja kun mitään ei tuntunut olevan pakko muuttaa juuri nyt, miksi olisin muuttanut?

Jatkoin tuttua elämääni.

Diagnoosi kertoo, missä olet nyt. Ei sitä, mihin päädyt.

Diabetesdiagnoosi voi herättää monenlaisia tunteita.

Pelkoa, epävarmuutta, huolta tulevaisuudesta. Ehkä myös syyllisyyttä.

Miksi annoin tilanteen mennä näin pitkälle? Olisinko voinut tehdä jotain aikaisemmin?

Toisaalta diagnoosi voi tuoda myös helpotusta. Nyt tiedetään, mistä on kyse, ja hoito voidaan aloittaa.

Mutta yksi asia kannattaa muistaa.

Diagnoosi kertoo tämänhetkisestä tilanteestasi. Se ei yksin päätä koko loppuelämäsi suuntaa.

Tyypin 2 diabetes ei kehity yhdessä yössä. Taustalla voi olla vuosien aikana tapahtuneita muutoksia, joihin vaikuttavat niin perimä, aineenvaihdunta kuin elintavatkin.

Ja vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, tuleviin valintoihin voi edelleen vaikuttaa.

Minulla varsinainen herääminen tapahtui vasta vuoden tai parin kuluttua diagnoosista.

Käännekohta ei kuitenkaan ollut verikoe eikä vaa'an lukema.

Se liittyi isääni.

Siitä illasta ja oman elämäni suunnan muuttumisesta kerron tarkemmin omassa muutostarinassani.

Mitä verensokeri oikeastaan kertoo kehon toiminnasta?

Jotta ymmärtäisimme, miksi ravinnolla voi olla niin suuri vaikutus verensokeriin, kannattaa tutustua hieman siihen, miten kehomme toimii.

Verensokerilla tarkoitetaan veren glukoosipitoisuutta. Glukoosi on yksi elimistömme tärkeistä energianlähteistä.

Kun syömme hiilihydraatteja, ruoansulatuksessa muodostuvaa glukoosia imeytyy verenkiertoon.

Samalla haima erittää insuliinia.

Insuliini on hormoni, joka auttaa elimistöä käyttämään ja varastoimaan ravinnosta saatavaa energiaa. Se esimerkiksi edistää glukoosin siirtymistä lihassoluihin ja vaikuttaa siihen, kuinka paljon glukoosia maksa vapauttaa verenkiertoon.

Tämä on aivan normaalia ihmisbiologiaa.

Mutta tyypin 2 diabeteksessa järjestelmä ei enää toimi samalla tavalla.

Kehon solujen vaste insuliiniin voi heikentyä. Tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi.

Aluksi haima voi kompensoida tilannetta tuottamalla enemmän insuliinia. Jos insuliinin vaikutus ja sen eritys eivät enää riitä pitämään verensokeria tavallisella tasolla, verensokeri alkaa nousta.

Ja silloin tullaan todella kiinnostavaan kysymykseen.

Jos ravinto vaikuttaa siihen, miten elimistömme säätelee verensokeria, mitä voi tapahtua, kun alamme muuttaa sitä, mitä syömme?

Ravinto on paljon muutakin kuin kaloreita

Olemme tottuneet ajattelemaan ruokaa ennen kaikkea energiana.

Mutta elimistön näkökulmasta kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta.

Erilaiset ruoat vaikuttavat eri tavoin esimerkiksi verensokeriin, hormonitoimintaan, nälän ja kylläisyyden säätelyyn sekä siihen, miten elimistö käyttää ja varastoi energiaa.

Jo aterian koostumus voi vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka nopeasti glukoosia imeytyy verenkiertoon ja millainen verensokerivaste syntyy.

Eikä kyse ole vain siitä, kuinka monta kaloria lautasella on.

Siksi minusta ravinnon tarkasteleminen pelkän energiamäärän kautta jättää paljon olennaista huomaamatta.

Kun aloin itse ymmärtää näitä yhteyksiä, oma suhtautumiseni ruokaan muuttui.

En enää nähnyt ruokaa vain asiana, jota piti yrittää syödä vähemmän.

Aloin kiinnostua siitä, mitä erilaiset ruoat oikeastaan saavat kehossani aikaan.

Ja juuri tämä näkökulman muutos oli minulle valtavan tärkeä.

Jos haluat perehtyä tarkemmin ruokavalion ja diabeteksen yhteyteen, olen käsitellyt aihetta myös artikkelissa Tyypin 2 diabetes ja ruokavalio.

Entä jos tiedät jo, mitä pitäisi tehdä, mutta et silti tee sitä?

Tässä on toinen asia, jonka opin oman muutokseni aikana.

Pelkkä tieto ei aina riitä.

Saatat tietää aivan hyvin, että tietyt ruokavalinnat eivät tue terveyttäsi. Silti huomaat tekeväsi niitä uudelleen.

Miksi?

Koska syöminen ei ole pelkästään tietoista päätöksentekoa.

Ruokaan liittyy opittuja tapoja, tunteita, muistoja ja ympäristön vaikutuksia.

Ruoka on voinut vuosien aikana muuttua palkinnoksi, lohdutukseksi tai tavaksi käsitellä stressiä.

Silloin uuden ruokavalio-ohjeen saaminen ei automaattisesti muuta näitä yhteyksiä.

Minulle yksi suurimmista oivalluksista oli se, että aloin kiinnostua siitä, miksi oikeastaan söin niin kuin söin.

Siksi en omissa koulutuksissani keskity vain siihen, millaista ruokaa lautaselle pitäisi laittaa.

Tavoitteena on ymmärtää myös omaa syömiskäyttäytymistä, jotta muutosten tekeminen ei olisi jatkuvaa taistelua itseään vastaan.

Olen kirjoittanut tästä tarkemmin artikkelissa Painonpudotus ja ruokasuhde.

Voiko tyypin 2 diabeteksen suunta muuttua?

Voi.

Tämä on minulle erityisen tärkeä asia, koska olen itse kokenut sen.

Oman elämäntapamuutokseni myötä painoni putosi kymmeniä kiloja, verensokeriarvoni paranivat merkittävästi ja pääsin eroon aikaisemmin käyttämistäni diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkityksistä.

Oma tyypin 2 diabetekseni on remissiossa.

Olen saanut seurata myös valmennettavieni ja laajemman valmennusyhteisöni kokemuksia. Niissä olen nähnyt verensokeriarvojen paranevan ja lääkitystarpeen vähenevän. Monet ovat kertoneet myös unen, vireystilan ja yleisen hyvinvoinnin kohentumisesta ravitsemuksen muuttamisen yhteydessä.

Nämä ovat kokemuksia ja havaintoja, eivät lupauksia siitä, että jokainen saavuttaisi saman lopputuloksen.

Mutta mahdollisuus merkittävään muutokseen on todellinen.

Myös lääketieteessä tunnistetaan nykyään tyypin 2 diabeteksen remissio, jossa verensokeriarvot ovat diabetesrajojen alapuolella ilman verensokeria alentavaa lääkitystä.

Remissio ei tarkoita pysyvää parantumista, eikä se ole mahdollinen kaikille. Sairaus voi myös palata.

Ja on tärkeää muistaa, että lääkityksellä voi olla muitakin hyötyjä kuin pelkkä verensokerin alentaminen.

Siksi lääkityksen muuttaminen kuuluu aina hoitavalle lääkärille. Erityisesti suuremmat ruokavaliomuutokset kannattaa suunnitella terveydenhuollon kanssa, jos käytössä on verensokeria laskeva lääkitys.

Mutta tämä ei tarkoita, etteikö omassa arjessa voisi tehdä paljonkin.

Mistä voit aloittaa jo tänään?

En ehdota, että yrittäisit muuttaa koko elämäsi huomisesta alkaen.

Aloita mieluummin kiinnostumalla siitä, mitä omassa arjessasi tapahtuu.

Valitse vaikka yksi tavallinen ruokailutilanne.

Mitä syöt? Miksi valitsit juuri sen ruoan? Miltä sinusta tuntuu aterian jälkeen?

Huomaatko eroja siinä, miten erilaiset ateriat vaikuttavat kylläisyyteesi ja vireystilaasi?

Tässä ei tarvitse laskea kaloreita, punnita annoksia tai aloittaa uutta ruokapäiväkirjaa.

Ole vain utelias.

Ja jos sinulla on diabetes, jatka tietenkin sovittua verensokerin seurantaa ja hoitoa. Omat tuntemukset eivät korvaa mittaustuloksia.

Kyse on siitä, että alkaisit ymmärtää omaa kehoasi ja ruokavalintojasi hieman paremmin.

Joskus yksi uusi oivallus voi muuttaa sitä, millaisia kysymyksiä alat seuraavaksi esittää.

Viisi viestiä, jotka olisin halunnut saada päivää ennen diagnoosiani

Olen joskus miettinyt, miten erilaiselta oma elämäni olisi voinut näyttää, jos olisin ymmärtänyt jo ennen diabetesdiagnoosiani sen, mitä tiedän nyt.

Mitä olisin halunnut jonkun kertovan minulle silloin?

Mitä olisin halunnut ymmärtää ravinnosta, omasta kehostani ja niistä mahdollisuuksista, joita minulla vielä oli?

Näistä ajatuksista syntyi maksuton viiden viestin kokonaisuus:

5 asiaa, jotka olisin halunnut kuulla päivää ennen tyypin 2 diabetesdiagnoosiani.

Kirjoitin sen ihmiselle, joka on ehkä juuri saanut diagnoosin, kuullut verensokeriarvojensa olevan koholla tai alkanut muuten pohtia omaa terveyttään.

Sellaiselle ihmiselle, jollainen minäkin aikanaan olin.

Jos tunnistat itsesi tästä, haluan jakaa nuo viestit myös sinulle.